Mikä on roolisi tekoälyn käytössä?

Moni on kuullut tekoälystä mutta harvempi tekoälyyn liittyvistä rooleista. EU:n tekoälyasetus määrittelee tietyt roolit ja niihin liittyvät vastuut. Rooli määrittää myös vastuiden laajuutta.

EU:n tekoälyasetus (Artificial Intelligence Act, EU 2024/1689, tekoälysäädös), on ensimmäinen kattava lainsäädäntö tekoälyn käytölle. Sen tarkoituksena on varmistaa, etttä tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja kunnioittavat ihmisten perusoikeuksia.

Tekoälysäädös määrittelee:

• tekoälyjärjestelmien riskitasot (kielletty, suuririskinen, rajoitettu, vähäinen)
• roolit tekoälyn käytössä 
• vaatimukset tekoälyn lainmukaiseen hyödyntämiseen.

Mitä eri roolit tarkoittavat?

Tekoälyasetus koskee, eli sitä sovelletaan, hyvin laajasti eri toimijoihin EU:n alueella. Toimijana voi olla yritys, julkinen organisaatio, viranomainen tai luonnollinen henkilö.

Tekoälyasetuksessa määritellään erilaisia rooleja:

• tarjoaja (kehittää tai kehityttää tekoälyjärjestelmän tai yleiskäyttöisen tekoälymallin ja saattaa sen markkinoille tai ottaa tekoälyjärjestelmän käyttöön omalla nimellään tai tavaramerkillään)
• käyttöönottaja (käyttää tekoälyjärjestelmää valvonnassaan muuhun kuin yksityiseen käyttöön)
• maahantuoja (tuo tekoälyjärjestelmän EU:n markkinoille kolmanteen maahan sijoittuneen toimijan puolesta)
• jakelija (saattaa tekoälyjärjestelmän saataville EU:n markkinoilla)
• valtuutettu edustaja (toteuttaa tarjoajan puolesta tekoälyasetuksen velvoitteita).

Kunta ottaa käyttöön IT-yrityksen tarjoaman tekoäly-chatbotin vastaamaan kuntalaisten kysymyksiin. Järjestelmän tarjoava yritys on tarjoaja ja kunta on käyttöönottaja.

Yritys tarjoaa työntekijöilleen lisenssin työntekoa helpottavaan tekoälyjärjestelmään. Yritys on tekoälyn käyttöönottaja, ellei muokkaa järjestelmää merkittävästi, jolloin siitä voi tulla tarjoaja.

Yliopisto kehittää osana tutkimushanketta tekoälymallin ja lataa sen sivustolle, jossa kävijät voivat arvioida luomien melanoomariskiä. Yliopisto on tarjoaja.

Yleisimmät roolit käytännön elämässä ovat joko tarjoaja tai käyttöönottaja. Velvoitteiden määrittely riippuu sekä roolista että järjestelmän riskitasosta. Tekoälysäädöksen raskaimmat velvoitteet kohdistuvat tarjoajaan.

Rajatun riskin tekoälyjärjestelmiä koskevat lähinnä avoimuusvelvoitteet. Ne edellyttävät, että tarjoajat ja käyttöönottajat kertovat tekoälyn käytöstä avoimesti.

 Eniten velvoitteita on suuririskisille tekoälyjärjestelmille. Niitä on kuvattu alla tarkemmin. 

Yleiskäyttöisille tekoälymalleille on myös velvoitteita. Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja ovat esimerkiksi suuret kielimallit (ChatGPT, Microsoft Copilot, Claude). Niiden tarjoajalla on velvollisuuksia mm. dokumentointiin, datan laatuun, avoimuuteen ja rekisteröitymiseen liittyen.

Mistä aloittaa?

Tekoälyasetuksen vaatimuksiin valmistautuminen kannattaa aloittaa kahdesta asiasta: tekoälyn riskitason ja oman roolin määrittelystä. Nämä kannattaa kirjata tekoälyjärjestelmien lokiin, jotta roolitus on myös myöhemmin selkeää.

Kun hankintaan tekoälyjärjestelmää, osapuolten roolit on erittäin tärkeää kuvata myös sopimukseen myöhempien riitaisuuksien välttämiseksi.

Eli lyhyesti: kartoita tekoälyn käyttö ja kirjaa selkeästi oma roolisi kirjalliseen dokumentaatioon. 

Mikäli roolin määrittäminen tuottaa hankaluuksia, autamme mielellämme. 

Lähteet ja hyödyllistä lisätietoa

EU:n tekoälyasetus (Artificial Intelligence Act, EU 2024/1689, tekoälysäädös)

Tekoälyasetuksen toimijoiden velvollisuudet (Traficom)

Tietoa EU:n tekoälyasetuksesta (Traficom)